Miksi elämänmuutos ei onnistu, vaikka tiedät mitä pitäisi tehdä?
Tiedät tarkalleen, mitä sinun pitäisi tehdä. Tiedät, että pitäisi syödä terveellisemmin, sulkea puhelin ajoissa, aloittaa se säästäminen tai varata aikaa omalle hyvinvoinnille. Silti huomaat kerta toisensa jälkeen tekeväsi juuri päinvastoin.
Kun elämänmuutos epäonnistuu, syytämme usein itseämme. Ajattelemme, että kyseessä on pelkkä laiskuus, itsekurin puute tai heikko tahdonvoima. Mutta tiesitkö, että pelkällä tiedolla ja pään sisäisellä tsempillä on itse asiassa hyvin vähän tekemistä sen kanssa, miten me muutumme?
Se, että tiedät mitä pitäisi tehdä, ja se, että todella ryhdyt toimeen, ovat aivoissasi kaksi täysin eri asiaa. Tässä tekstissä sukelletaan pintaa syvemmälle siihen, miksi tahdonvoima on huonoin työkalu muutokseen ja miksi pysyvä muutos vaatii jotain aivan muuta kuin pelkkää loogista järkeilyä.
Tieto-toiminta-vaje: Miksi aivot vastustavat uutta?
Psykologiassa ilmiötä kutsutaan nimellä tieto-toiminta-vaje (knowledge-behavior gap). Se kuvaa sitä turhauttavaa kuilua, joka jää hyvien aikeidemme ja todellisen toimintamme välille. Kyse ei ole luonteenlujuuden puutteesta, vaan aivojemme biologisesta suojamekanismista.- Etuotsalohko (looginen ajattelu): Tämä alue tietää, mikä on meille hyväksi pitkällä aikavälillä. Se vaatii kuitenkin toimiakseen valtavasti energiaa.
- Tyvitumakkeet (automaattivaihde): Tämä alue pyörittää rutiinejamme ja vanhoja tapojamme. Se toimii säästöliekillä ja rakastaa tuttua – vaikka se tuttu olisi meille haitallista.
Kun olet väsynyt, stressaantunut tai arkesi on kuormittavaa, etuotsalohkosi luovuttaa. Silloin tyvitumakkeet ottavat vallan, ja huomaat palaavasi automaattisesti vanhaan, turvalliseen kaavaan.
Miksi pelkkä tahdonvoima ei riitä elämänmuutokseen?
Monessa itseapukirjassa neuvotaan vain ”ottamaan itseään niskasta kiinni”. Neurotiede kuitenkin osoittaa, että tahdonvoima on kuin lihas – se väsyy päivän mittaan. Jos luotat muutoksessa pelkkään itsekuriin, olet hävinnyt pelin jo ennen kuin se alkoi.
Pysyvän muutoksen esteenä on usein kaksi asiaa:
- Kitka vs. dopamiini: Uuden tavan aloittaminen vaatii aivoilta ponnistelua eli kitkaa. Vanha tapa (kuten sohvalla rentoutuminen) taas tarjoaa aivoille välittömän dopamiinipalkinnon.
- Syvät uskomukset ja identiteetti: Et voi muuttaa toimintaasi, jos se sotii sisäistä minäkuvaasi vastaan. Jos pidät itseäsi syvällä sisimmässäsi ”pysyvästi stressaantuneena” tai ”huonona onnistujana”, aivosi sabotoivat uudet yritykset suojellakseen tätä tuttua identiteettiä.
Miten kuroa umpeen tietämisen ja tekemisen välinen kuilu?
Jos haluat onnistua ilman uuvuttavaa taistelua tahdonvoimaa vastaan, kokeile näitä kolmea tieteellisesti tutkittua keinoa arjessasi:
- Madalla aloituskynnystä (2 minuutin sääntö): Älä päätä aloittaa tunnin meditointia tai urheilua. Päätä istua hiljaa kahden minuutin ajan tai pukea lenkkarit jalkaasi.
- Luo ”Jos-Sitten” -suunnitelmia: Poista valinnan vaikeus sitomalla uusi asia valmiiseen laukaisijaan: ”Jos keitän aamukahvin, sitten otan vitamiinit.”.
- Muuta ympäristöä, älä itsekuriasi: Tee hyvistä valinnoista helppoja ja huonoista vaikeita. Siivoa häiriötekijät pois näkyvistä ja tuo uutta tapaa tukevat asiat esille.
Lopeta miettiminen ja ala kokea
Seuraavan kerran, kun huomaat tietäväsi mitä pitäisi tehdä, mutta et silti tee sitä, älä syytä itseäsi laiskuudesta. Kyse ei ole tahdonvoiman puutteesta, vaan siitä, että yrität avata ovea väärällä avaimella.
Pelkkä tieto ei muuta meitä – me muutumme kokemusten, oivallusten ja syvemmän itseyden kohtaamisen kautta. Ehkä on aika lakata miettimästä ja alkaa kokea?
Yksi ovi raottaa kokemuksen kautta muuttumista on Ekspressiivinen taideterapia. Katso lisää verkkokurssista täältä!
